Kotiseutuyhdistyksen historiaa
Reisjärven Kotiseutuyhdistys perustettiin 25.9.1949 kunnanhallituksen koolle kutsumassa yleisessä kokouksessa. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Reino Suomala ja varapuheenjohtajaksi Urho Aho. Muita johtokunnan jäseniä olivat Heikki Kiljala, Viljami Kuoppala, Erkki Korhonen, Inga Sorola, Sylvi Saksio ja Maija Hietala. Kotiseutuyhdistys kerää vanhoja historiallisia kotiseuden elämään ja toimintaan liittyviä esineitä, joita säilytetään vuonna 1976 avatussa kotiseutumuseossa. Museo, joka sekin on yhdistyksen aikaansaannos, sijaitsee manttaalikunnan lahjoittamassa lainamakasiinissa kirkon vieressä. Kotiseutuyhdistys on ollut aloitteentekijä kouluille hankittujen kaatuneitten muistolaattojen ja nälkään kuolleiden muistomerkin saamisessa. Se on pystyttänyt myös muistomerkin kivikauden aikaiselle asutukselle Hylkirannalle. Lisäksi kotiseutuyhdistys on julkaissut kirjallista materiaalia Reisjärvestä: kolmiosainen vihkonen Kotiseutumme Reisjärvi lienee näkyvin tulos. Kotiseutuyhdistys osallistui myös Suur-Kalajoen historian aikaansaamiseen. Yhdistyksen johtokunta julisti kokouksessaan 14.5.1951 vaakunakilpailun, ja sen voitti Eemil Töllin ehdotus "Atras", joka symbolisoi Reisjärven kalastuselinkeinoa. Tästä saatiin v. 1952 Reisjärvelle kunnan nykyinen vaakuna. Haapajärvi-seura ja Reisjärven Kotiseutuyhdistys ryhtyivät yhteistoimintaan paikallislehden julkaisemisessa vuonna 1966. Näin Haapajärvellä ilmestynyt lehti muutti nimensä Maaseläksi ja siitä tuli myös Reisjärven paikallislehti. Kotiseutuyhdistys on järjestänyt Susisaaressa perinne- ja takkailtoja, joista v. 1974 muodostuivat vietettävät, kotiseutuhenkeä ylläpitävät, kuntalaisia yhdistävät kotiseutupäivät, Reisjärvi-päivät.