Reisjärven kunta - Henkilöitä

Aho	Kuoppala
Ajakainen	Peltonen
Kantola	Räisälä
Kiljala	Savenius
Kirvesmäki	Viljamäki
Kokkonen

Urho Aho

Juho Urho Aho syntyi 3.2.1910 ja kuoli 20.7.1995 Reisjärvellä.

Maalaisliiton ja sittemmin Keskustapuolueen riveissä toimien Urho Aho oli monessa mukana. Puolueen puoluevaltuuskunnan jäsenenä hän oli vuosina 1958 - 1970 sekä Reisjärven paikallisosaston ja kunnallisjärjestön johdossa yli 30 vuotta. Vuonna 1962 Urho Aho oli presidentin valitsijamiesehdokkaana Urho Kekkosen vaaliliitossa. Hänet kutsuttiin vuonna 1981 Keskustapuolueen kunniajäseneksi.

Urho Ahon erilaisten luottamustoimien ja -tehtävien määrä on mittava. Edellä mainittujen lisäksi hänellä oli lukuisia valtakunnallisia ja maakunnallisia sekä seurakunnan luottamustoimia. Kunnallisella tasolla Urho Aho toimi kunnanvaltuustossa, -hallituksessa ja eri lautakunnissa. Hän oli aktiivisesti mukana myös monenlaisessa yhdistystoiminnassa. Urho Aho oli aktiivisesti mukana perustamassa Reisjärven kristillistä kansanopistoyhdistystä vuonna 1955, joka merkitsi samalla Reisjärven Kristillisen opiston syntyä. Hänen panoksensa keskikoulun saamiseksi Reisjärvelle oli merkittävä.

Urho Aholle on myönnetty useita mitaleja ja kunniamerkkejä. Luottamustehtävistä hänelle on myönnetty mm. seuraavat ansiomerkit: Maataloustuottajain Keskusliiton kultainen ansiomerkki, Maalaisliiton kultainen ansiomerkki, Maatalousseurojen Keskusliiton kultainen ansiomerkki, Suomen Keinosiemennysyhdistysten liiton kultainen ansiomerkki, Osuuspankkien Keskusliiton kultainen ansiomerkki, Suomen Kunnallisliiton kultainen ansiomerkki, Suomen Kirjastoseuran kultainen ansiomerkki ja Suomen Sotaveteraaniliiton kultainen ansiomerkki. Pitäjänneuvoksen arvonimi Urho Aholle myönnettiin vuonna 1970.

Urho Aho osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Hänen joukko-osastonsa oli maineikas JR 29 11. divisioona.

Stina-Liisa Ajakainen

Stiina-Liisa Ajakainen (os. Räisänen) syntyi 10.4. 1863 Pihtiputaalla ja kuoli Reisjärvellä v.1958.

Reisjärvellä hänet tunnettiin Huivi-Tiinana, koska hän ansaitsi elantonsa valmistamalla ja myymällä erilaisia mattoja, huiveja ja liinoja. Lisäksi hän hieroi tuttuja isäntiä ja emäntiä. Liisa Ajakaisen aviomies lähti Amerikkaan työnhakumatkalle eikä palannut matkaltaan. Jääminen yksin syntymättömän lapsensa kanssa pakotti Huivi-Tiinan tarmokkaaseen työhön. Hänet nähtiin joka vuosi eripuolilla maata pidetyillä heränneitten juhlilla myymässä itse valmistamiaan körttihuiveja. Usko oli tärkeä osa Stiina-Liisa Asikaisen elämää. Hän oli aktiivisesti mukana heränneitten toiminnassa. Hän osallistui seuroihin ja etenkin niiden jälkeen pidettyihin keskustelu- ja juttutuokioihin.

Lauri Kantola

Toiminnanjohtaja Lauri Kantola syntyi 19.4.1908 Reisjärvellä ja kuoli 13.4.1990 Espoossa.

Reisjärvellä hänet tunnettiin 1920-luvulla aktiivisena työväenliikkeen edustajana. Hän oli yksi vaikuttajahenkilöistä perustettaessa Reisjärvelle ensimmäistä varsinaista urheiluseuraa eli Reisjärven Voimistelu- ja Urheiluseura Voimaa. Kantola opiskeli vuosina 1933 - 1938 Neuvostoliitossa yhteiskuntatieteiden Lenin-koulussa. Lisäksi hän teki opintomatkoja Romaniaan, Neuvostoliittoon ja Saksan Demokraattiseen tasavaltaan 1950-luvulla.

Vuosina 1929 - 1933 ja 1941 - 1944 hän oli vangittuna poliittisista syistä. Hän toimi elämänsä aikana mm. SAK:n valistuspäällikkönä, SKP:n erillaisissa puoluetehtävissä, radiotoimittajana, SKP:n keskuskomitean sihteerinä, Kansan Uutisten toimittajana, ulkomaankirjeenvaihtajana, SKDL:n toiminnanjohtajana, kansanedustajana ja tasavallan presidentin valitsijamiehenä. Lisäksi hänellä on ollut useita luottamustoimia.

Heikki Kiljala

Syntyi Reisjärvellä lokakuun 7. päivänä 1896 ja kuoli lokakuun 28. päivänä 1962.

Heikki Kiljala oli paitsi maanviljelijä myös liikemies. Hän osti 1930 Salmen mylly- ja sahalaitoksen. Kiljalan aikana (1936-37) tältä sahalta ryhdyttiin jakamaan myös sähköä kirkonkylän alueelle. Jatkosodan jälkeen Salmen sahan toiminta lopetettiin ja samalla loppui myllyn toiminta.

Kiljala oli mukana hyvin aktiivisesti Reisjärven yhdistystoiminnassa. Hän oli perustamassa montaa eri yhdistystä, joista mainittakoon mm. Reisjärven hevossiitosyhdistys, Reisjärven kotiseutuyhdistys ja Reisjärven kalastuskunta. Hän oli mukana näiden kaikkien yhdistysten ensimmäisissä johtoelimissä. Heikki Kiljala osallistui myös suojeluskunnan toimintaan ollen mukana sen esikunnassa. Samaten hän toimi Reisjärven säästöpankin hallituksen puheenjohtajana.

Mittavan elämäntyön Heikki Kiljala teki myös erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän oli 1937-52. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana Heikki Kiljala toimi 1930-33 ja 1936. Myös kuntainliittojen toimintaan hän osallistui. Vuodesta 1953 lähtien hän kuului Jehovan Todistajiin toimien myös tällä alueella vakaumuksensa eteen.

Matti Kiljala

Matti Kiljala syntyi 17.12.1891 ja kuoli 20.2.1963 Reisjärvellä.

Hän toimi aktiivisesti kansansivistyön eteen ja osaltaan hänen ansiotaan on kansakoululaitoksen eteneminen Reisjärvellä. Hän oli pitkään opettajakunnan edustajana kouluvaliokunnassa ja toistakymmentä vuotta mm. kansakoululautakunna sihteerinä.

Kiljala oli mukana myös monissa muissa luottamustoimissa. Hän oli perustamassa kirkonkylän Nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisessä hallituksessa. Muita luottamustoimia mm. kunnan, säästöpankin, osuuskassan ja osuuskassan tilintarkastaja, Reisjärven opettajayhdistyksen puheenjohtaja, Kansanavun yhdyshenkilö Reisjärvellä ja kirkollisia tehtäviä mm. seurakunnan kirkon isäntänä, rahastonhoitajana ja kirkkohallintokunnan jäsenenä.

1918 sotaan Matti Kiljala osallistui Kajaanin sissipataljoonassa. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan suurmestarin ritarimerkki, MKL:n kultainen ansiomerkki ja Kansanavun ansiomitali.

Heikki Kirvesmäki

Heikki Kirvesmäen tiedetään olleen alunperin Karstulasta kotoisin, mutta muuttaneen sieltä vaimoineen Reisjärvelle.

Tosialliset tiedot hänestä ovat varsin vähäiset, mutta jonka työstä ja sinnikkyydestä on jäljellä näkyvä muisto: Iso-Kotajärven ja Kuivajärven välisellä kannaksella oleva valtava käsin kaivettu kanava. Heikki kaivoi siitä kuivatuskanavaa, jolla hän suunnitteli kuivaavansa Iso-Kotajärven ja saavansa siten järvikuiviosta tarvitsemansa heinäniityn. Kuivaus epäonnistui, mutta jo kanava on vaikuttava saavutus, sillä apuvälineinä on ollut lapio ja alkeelliset kivennostovälineet. Työhön on mennyt vuosia.

Eskil Kokkonen

Eskil Kokkonen syntyi 4.8.1856 ja kuoli 7.1.1923 Reisjärvellä.

Eskil Kokkonen hankki arvostetun kuparisepän ammatin Kuopiossa ollessaan. Palattuaan matkoiltaan hän aloitti kuparisepän työt Reisjärvellä. Hänellä oli lukuisia oppipoikia ja kisällejä, joista useat sitten tiedot ja taidot mestarilta hankittuaan aloittelivat kuparin taonnan omissa pajoissaan. Kyläläisten silmissä hän oli kunnioitusta herättävä mestari, jota hän omalla arvovaltaisella käytöksellään auttoi.

Eskil Kokkonen oli kuuluisa myös pitäjän ulkopuolellakin, sillä Kokkosen pannut olivat laajalti kysyttyjä laatunsa ja erikoisesti kauniin muotoilunsa vuoksi. Tiedetään, että pannuja on viety Turkuun, Viipuriin ja Tornion kautta aina Ruotsiin asti.Tavallisimmat myyntimatkat suuntautuivat kuitenkin Oulun, Rovaniemen ja läheisen Pihtiputaan markkinoille.

Viljami Kuoppala

Rakennusmestari Antti Viljami Kuoppala syntyi 29.9.1916 Reisjärvellä ja kuoli 9.11.1975.

Jäätyään orvoksi 14-vuotiaana hän lähti Toholammille etsimään töitä ja pääsikin metsätöihin.Kuoppala osallistui talvisotaan taistelulähettinä ja jatkosotaan joukkueenjohtajana saaden useita kunniamerkkejä. Jatkosodan jälkeen hän toimi konstaapelina Liikkuvassa poliisissa.

Hän oli kansanhuollon johtajana Reisjärven kunnassa v. 1945 ennen kuin lähti opiskelemaan. Hän suoritti Oulun teknillisessä koulussa rakennusmestarin tutkinnon v. 1947 ja tuli rakennusmestariksi Reisjärven kuntaan v. 1949. Hänen tehtäväkenttänsä oli laaja. Hän hoiti myös Reisjärven kunnan asutusneuvojan ja rakennustarkastajan virkoja.

Kuoppala oli mukana perustamassa Reisjärven Kotiseutuyhdistystä v 1949 ja kuului Reisjärven sotaveteraanit ry:n perustajajäseniin. Hän oli mukana Keski- Pohjanmaan sotaveteraanipiirin hallituksessa ja hänen aloitteestaan lähtivät liikkeelle sotaveteraanien terveystarkastukset Keski-Pohjanmaan piirin alueella. Hän oli aktiivisesti mukana myös kaikenlaisissa toimikunnissa ja hallituksissa.

Ida Peltonen

Sairaanhoitaja Ida Maria Peltonen (os. Helin) syntyi Limingassa 8.2 1873 ja kuoli Reisjärvellä 21.12. 1953.

Reisjärvelle hän muutti v. 1912 mentyään naimisiin Kaarle Niemen kanssa ja avioitui myöhemmin Juho Peltosen kanssa. Hän ehti ehti elää ja vaikuttaa Reisjärvellä yli 40 vuotta.Peltonen tuli hyvin tutuksi ja tunnetuksi reisjärvisten keskuudessa, tavallista olikin kutsua häntä yksinkertaisesti hoitajatädiksi.

Reisjärven puutteellisten terveydenhuollon olojen vuoksi Ida Peltonen joutui opettelemaan monia lääkärin tehtäviä, sillä vain vaikeat tapaukset oli mahdollista kuljettaa kaukana asuvan lääkärin tarkistettavaksi. Peltosella ei ollut omia lapsia, mutta hänellä oli lukuisia kasvattilapsia ja hoidokkeja.

Antti Räisälä

Syntynyt Reisjärvellä marraskuun 3.päivänä 1883, kuollut syyskuun 20. päivänä 1941.

Reisjärvellä toimiva lestadiolaispohjainen kristillinen kansanopisto on saanut alkunsa Antti ja Elsa Räisälän testamenttilahjoituksesta. Antti ja Elsa Räisälän kohdalla uskonnollinen herääminen lestadiolaisuuteen tapahtui vasta lähellä keski-ikää. Antti Räisälästä tiedettiin, että nuorempana hän oli toiminut pelimannina häissä ja kaikenlaisissa nurkkatansseissa. Mutta herätyksen kohdattuaan hänen kohdallaan soittopelit saivat jäädä. Kääntyminen lestadiolaisuuteen hänen ja Elsa-vaimon kohdalla tapahtui helluntaina vuonna 1920.

Antti Räisälä oli itseoikeutettu kyläkuntansa edustajana valtuustossa ja muissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Samoin hän toimi pitkään lautamiehenä. Uskonnollinen muutos vei Antti Räisälän aktiivisesti mukaan myös liikkeen järjestötehtäviin. Hänet valittiin vuonna 1927 perustetun Reisjärven rauhanyhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja kirjuriksi. Antti ja Elsa Räisälän kookas talo toimi yleensä seurojen pitopaikkana. Molemmat tunnettiin tarkkoina talousihmisinä ja kovaa työntekoa kunnioittavina, mutta siitä huolimatta taloudellisesti vaikeina aikoina heiltä riitti kuitenkin ymmärrystä ja huolta vähäosaisempienkin murheisiin.

Filemon Savenius

Filemon Savenius syntyi Orimattilassa 8.3. 1883 ja kuoli todennäköisesti Neuvostoliitossa. Hänet julistetiin kuolleeksi Haapajärven kihlakunnan päätöksellä 7.12. 1977; kuolinpäiväksi määrättiin 1.1. 1974.

Savenius oli maanviljelijä ja puutavaramies. Hänet valittiin vuosiksi 1924 - 1929 Suomen sosialistisen työväen ja pienviljeliäin puolueen kansanedustajaksi eduskuntaan. Reisjärvellä hän kuului kunnanvaltuustoon ja kunnallislautakuntaan ja lisäksi hänellä oli lukuisia muita kunnallisia luottamustoimia.

Savenius oli reisjärveläisen työväenliikkeen monipuolinen ja aktiivinen toiminnan mies. Hän oli ollut vaikuttamassa työväenliikkeen syntyyn ja toimintaan vuosisadan alun Reisjärvellä. Kansallissotaa edeltävänä aikana hän organisoi paikallisen punakaartin toimintaa. Savenius oli sodan aikana jonkin aikaa vangittuna. 1930-luvulla Savenius siirtyi Neuvostoliittoon.

Niilo Viljamäki

Niilo Viljamäki syntyi 28.12. 1869 ja kuoli 5.4. 1931 Reisjärvellä.

Viljamäki toimi Reisjärvellä kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina 1895-1903 ja 1908-1918. Kunnallishallinon uudistuksen jälkeen hän toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1919-1921 ja 1925-1928. Lisäksi hänellä oli myös lukuisia luottamustehtäviä.

Viljamäki oli keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia Reisjärven kunnassa viime vuosisadan vaihteessa. Hänen vaikutuksensa ulottui kunnallisten asioiden ohella monelle muulle taholle pitäjän yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Jo kuntakokousaikana hän oli vastuullisessa kunnallislautakunnan esimiehen tehtävässä 18 vuotta. Hänen uraltaan löytyy monenlaisia luottamustoimia. Viljamäki istui lautamiehenä vuosia, ja hän sai herastuomarin arvonimen v.1913.

Toiminnassa Viljamäki oli mukana myös kunnanrajojen ulkopuolella. Hän oli mukana maalaisliiton perustavassa kokouksessa Etelä-Pohjanmaalla v.1906 ja Nivalassa v.1896 valitsemassa talonpoikaissäädyn edustajaa valtiopäiville.