Reisjärven kunta - Sota Reisjärvellä

Lotta Svärd	Sankarivainajat
Suojeluskunta	Pitäjä sotien jaloissa

Lotta Svärd

Reisjärvelle perustettiin myös Lotta Svärd, joka on suojeluskunnan sisaryhdistys. Lotta Svärd -järjestön perustamiskokous pidettiin 18.11.1925 kirkonkylän kansakoululla. Järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ester Jukola, varapuheenjohtajaksi Elli Kuoppala sekä sihteeriksi ja rahastonjohtajaksi Laina Laurio. Yhdistykseen kuuluivat myös erilaiset jaostot: varustusjaosto (johtajana Frida Kirri), muonitusjaosto (Sirkka Pulkkinen), lääkintäjaosto (Jenny Lappalainen), keräysjaosto (Tyyra Ahlholm).

Reisjärven lottien toimintaan kuuluivat säännölliset ompeluillat, suojeluskunnan muonitus, Haapajärvellä toimivan joukko-osaston muonitus talvi- ja jatkosodan aikana vuorotellen Haapajärvisten lottien kanssa, erilaiset juhlat ja vierailut lähinnä Haapajärvelle, Sieviin ja Toholammille. Myös erilaisia voimistelu- ja lauluiltoja sekä myyjäisiä on järjestetty, ja vuosina 1932-1937 toimi suojeluskunta- ja lottakuoro.

Reisjärven Lotta Svärd -osaston jäsenmäärä on vaihdellut eri vuosina, alimmillaan se oli vuonna 1928, jolloin jäseniä oli 20. Jäsenmäärä nousi 1930-luvulla ja lähenteli neljääkymmentä.

Reisjärveltä lottia oli sodan aikana erilaisissa tehtävissä: 18 toimi rintamalottina ja sotasairaaloissa, väestö- sekä huoltotehtävissä oli 25-30 lottaa. Lotat hoitivat myös Reisjärven Kivimäen kankaalla olevaa ilmavalvontatornia, jossa lotat tähystivät sodan aikana. Puhelinkeskuksen ympärivuorokautista päivystystä hoitivat lotista Eeva Hovi (o.s. Malvivaara) ja Vieno Aho.

Suojeluskunta

13.11.1917 kaikki, jotka olivat suojeluskunnan perustamisen kannalla kutsuttiin Savolan taloon. Talo täyttyi yli sadasta innokkaasta. Pöytäkirjan ensimmäiseksi kohdaksi merkittiin Reisjärven Suojeluskunnan perustaminen.

Reisjärven suojeluskunnan kokouksissa kävi alkuvaiheissa kolmisenkymmentä henkeä. Jäsenten määrä nousi tasaisesti ja huippu saavutettiin vuonna 1938, jolloin aktiivijäseniä oli 150-170 ja veteraaneja 30-40.

Moskovassa 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan Suomen suojeluskuntajärjestö lakkautettiin. Suojeluskunnan jäseniä oli muun muassa Matti Luotola, J. Savola, Albert Närhi ja Jaakko Ojala. Paikallispäällikkönä toimi Tuomas Tiippana. 5.10.1919 valittiin uusi paikallispäällikkö, joka oli Helmer Laitila ja 6.6.1922 Eemil Hietala, joka toimi virassaan talvisotaan saakka.

Talvisodan jälkeen paikallispäällikkönä oli Matti E. Aho ja sitten suntio Eljas Paavola. Muita suojeluskunnan esikuntaan kuuluneita olivat Vihtori Rapp, Antti Kuoppala, Matti Kiljala, Asarias Paananen, Einari Muttola, Pauli Kauppinen, Osmo Rapp, Heikki Kiljala, Aate Leppälä ja Jalmari Vehkalahti. Perustamisen yhteydessä valittiin "pitäjähallinto": Antti Kähkönen, Heikki Hietala, Kalle Savola, Aate Räisälä ja Tuomas Tiippana.

Sankarivainajat

Aho Teuvo 1942	Kulkkula Vilho 1941	Paananen Väinö 1943
Ahola Matti 1944	Kumpulainen Eino 1944	Peltoniemi Antti 1942
Autio Arvo 1942	Kumpumäki Heino 1944	Paavola Mauno 1939
Autio Oskari 1940	Kunelius Uuno 1941	Parkkila Lauri 1944
Hautala Ilmari 1939	Kyrölä Väinö 1941	Partanen Lauri 1941
Hietala Eljas 1940	Laajala Onni 1944	Partanen Vilho 1940
Hietala Mauri 1944	Lahti Uuno 1940	Partanen Yrjö 1941
Hirsikangas Eemeli 1940	Lahtinen Toivo 1944	Pekkarinen Onni 1944
Hjelm Matti 1941	Lampi Matti 1941	Peltoniemi Kalle 1944
Honkanen Eemeli 1940	Laukkanen Reino 1941	Peltoniemi Väinö 1944
Honkaperä Juho 1944	Leppälä Aleksi	Pesola Eero 1941
Hotakainen Vilho 1940	Lepistö Esko 1942	Pesola Tuomas 1940
Huotari Oskari 1940	Lepistö Lauri 1943	Piispanen Uuno 1942
Hypen Kaarlo 1942	Leppälä Aate 1940	Piispanen Vilho 1943
Häkkinen Vilho 1940	Leppälä Lauri 1944	Piispanen Väinö 1943
Ilola Väinö 1944	Levonperä Kalle 1942	Pirttilahti Otto 1945
Immonen Kauko 1941	Lindberg Uuno 1940	Puurula Anselmi 1944
Isolehto Matti 1942	Lintula Kalle 1941	Puurula Niilo 1940
Isolehto Martti 1941	Lokkila Lauri 1939	Puurula Väinö 1942
Isotalo Aate 1940	Luotola Matti 1940	Rajala Heikki 1941
Isotalo Juho 1941	Mastola Yrjö 1942	Saartoala Kalle 1941
Jauhiainen Kalle 1941	Mattila Kaarlo 1939	Savimäki Ansu 1944
Jauhiainen Manna 1944	Mattila Matti 1944	Savola Edvin 1944
Jauhiainen Martti 1943	Mattila Pentti 1943	Silen Väinö 1941
Jauhiainen Vilho 1944	Mattola Vilho 1942	Silen Yrjö 1942
Joentakanen Uuno 1942	Murtoinperä Erkki 1940	Skantsi Väinö 1942
Jokinen Toivo 1943	Mäkynen Martti 1941	Solehto Matti 1942
Kalasniemi Sulo 1942	Nevala Eljas 1940	Suomala Kalle 1941
Karjula Heino 1940	Niemi Adiel 1944	Suomala Väinö 1939
Kauppinen Matti 1944	Niemi Eino 1944	Teeriaho Kaarlo 1941
Kautiainen Tauno 1945	Niemi Juhan 1944	Tiainen Niilo 1941
Kautto Ansu 1940	Niemi Martti 1942	Tiala Vilho 1944
Kautto Kiite 1942	Niskakoski Viljami 1940	Torvikoski Matti 1939
Kemell Kalle 1942	Nygård Toivo 1944	Vanhala Juho 1939
Kesänen Vilho 1940	Nykänen Mikko 1942	Vedenpää Väinö 1942
Kiviniemi Ansu 1944	Närhi Toivo 1942	Vehkapuro Matti 1940
Kiviranta Vilho 1944	Ojala Väinö 1940	Vinkka Armas 1940
Korpela Vilho 1943	Paananen Aimo 1940	Änäkkälä Aukusti 1943

(Nimen perässä kaatumavuosi) Muistomerkki

Talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden muistopatsas

Pitäjä sotien jaloissa

Venäjän tsaari joutui luopumaan vallasta maaliskuun vallankumouksessa vuonna 1917. Valtakunnan johtoon asetettiin väliaikainen hallitus. Suomelle tämä merkitsi sitä, että se sai takaisin jo toistamiseen menetetyn autonomisen aseman.

Eduskunnan julistettua Suomen itsenäiseksi oikeiston äänillä joulukuun 6. päivänä 1917 oli käynyt selväksi, että välirikko työväenliikkeen kanssa oli ilmeinen. Myös Reisjärvellä näkyivät samat jännitteet, jotka olivat vaikuttamassa koko Suomen polittiseen kehitykseen.

Vuoden 1917 loppupuolella poliittinen toiminta alkoi kiihtyä entisestään. Lokakuun alussa Reisjärvelle saapui eteläpohjalainen aktivisti maisteri Viluksela tutkimaan suojeluskunnan perustamismahdollisuutta. Hänen johdollaan pidettiin neuvottelu tilanteesta Reisjärvellä, sillä vielä tässä vaiheessa uskottiin yhteistyön mahdollisuuksiin paikkakunnan työväenliikkeen kanssa. Mutta Leppälahden työväentalolle kutsutussa julkisessa kokouksessa tuli ilmi, ettei yhteistoimintaan ole mahdollisuuksia rauhallisten olojen turvaamiseksi.

Marraskuussa Reisjärvelle päätettiin perustaa suojeluskunta, mutta jo paria päivää aikaisemmin työväenliikkeen miehet olivat perustaneet oman järjestyskaartinsa. Esimerkkiä reisjärviset saivat Sievistä. Reisjärven järjestyskaartin toimihenkilöiksi valittiin Evert Rekonen, Eljas Isolehto, Matti Parkkila, Juho Kemell ja Filemon Savenius.